Meille tulee tasan yksi aikakauslehti (ellei Kuukausiliitettä lasketa aikakauslehdeksi, en ole varma asiasta, itse olen laskenut sen yleensä "kuukausiliitteiden" kategoriaan), ja se on Tiede. Tiede löytyy myös usein vessasta, ja on täten ainoa aikakauslehti, jota luen säännöllisesti.
Tiede on enimmäkseen aivan mainiota vessalukemista. Pidemmät artikkelit pitää tosin pilkkoa useammalle istunnolle, mutta esimerkiksi hampaita pestessään tai muulla istunnolla ehtii hyvin tavata puolet keskipitkästä historia-artikkelista (uusimmassa numerossa raisu juttu Kleopatrasta, suosittelen.)
Popularisoitu tiede on muutenkin ässää ja ihan mun juttu. Juuri mikään ei tee keskustelukumppaniin vaikutusta samalla tavalla kuin tieteellisen faktoidin perustelu lauseella "Muistaakseni jossain Tiede-lehdessä, en muista milloin, ehkä vuosi ehkä viisi vuotta sitten, oli juttu, jossa kerrottiin, että [...] joten näinhän asia varmasti on." Itse käytän tätä jostain syystä mieluiten kertoakseni kahden viinilasillisen kumarassa, että metsästäjä-keräilijäyhteisöissä ihmiset ovat ilmeisesti eläneet seksuaalisesti vapautuneina ja iloisina kuin bonobot, eivätkä suinkaan ahdasmielisen kärttyisinä kuten simpanssit, ja markkina-arvoteoreetikot voivat täten tunkea teoriansa sinne, missä aurinko ei paista (ja tehdä sen mieluiten vessassa). (Ajatuksen loogisen polun ymmärtäminen vaatii ne kaksi viinilasia, minä en tarjoa.) Ja tätäkään en tietäisi, ellei vessalukeminen olisi mitä sivistävin tapa!
Tiede-lehden toinen mainio puoli ovat matemaattiset artikkelit. Ne tosin saattavat myös ärsyttää, joten suosittelen myös puhelimen ottamista mukaan vessaan. Sillä tavalla on helpompi heti julistaa Facebookissa, että topologia on selvästi matemaatikoiden keksimä tekosyy syödä donitseja kahvin kanssa aina, kun huvittaa.
Tiede on enimmäkseen aivan mainiota vessalukemista. Pidemmät artikkelit pitää tosin pilkkoa useammalle istunnolle, mutta esimerkiksi hampaita pestessään tai muulla istunnolla ehtii hyvin tavata puolet keskipitkästä historia-artikkelista (uusimmassa numerossa raisu juttu Kleopatrasta, suosittelen.)
Popularisoitu tiede on muutenkin ässää ja ihan mun juttu. Juuri mikään ei tee keskustelukumppaniin vaikutusta samalla tavalla kuin tieteellisen faktoidin perustelu lauseella "Muistaakseni jossain Tiede-lehdessä, en muista milloin, ehkä vuosi ehkä viisi vuotta sitten, oli juttu, jossa kerrottiin, että [...] joten näinhän asia varmasti on." Itse käytän tätä jostain syystä mieluiten kertoakseni kahden viinilasillisen kumarassa, että metsästäjä-keräilijäyhteisöissä ihmiset ovat ilmeisesti eläneet seksuaalisesti vapautuneina ja iloisina kuin bonobot, eivätkä suinkaan ahdasmielisen kärttyisinä kuten simpanssit, ja markkina-arvoteoreetikot voivat täten tunkea teoriansa sinne, missä aurinko ei paista (ja tehdä sen mieluiten vessassa). (Ajatuksen loogisen polun ymmärtäminen vaatii ne kaksi viinilasia, minä en tarjoa.) Ja tätäkään en tietäisi, ellei vessalukeminen olisi mitä sivistävin tapa!
Tiede-lehden toinen mainio puoli ovat matemaattiset artikkelit. Ne tosin saattavat myös ärsyttää, joten suosittelen myös puhelimen ottamista mukaan vessaan. Sillä tavalla on helpompi heti julistaa Facebookissa, että topologia on selvästi matemaatikoiden keksimä tekosyy syödä donitseja kahvin kanssa aina, kun huvittaa.
Ekasta kappaleesta arvasin että kirjoittajana on Liina :D
VastaaPoistaMä joskus ala-astevuosina luin Tieteen Kuvalehteä, tosin luullakseni en vessassa. Pitäisi varmaan päivittää itseni nykyaikaan ja aikuisten tiedelukemistoon, nyt kun ei tarvi vaivata päätäni opiskelujutskilla. Mut ehkä Tiede-lehti olisi liian arvokas vessalukemistoksi. Pitäisi varmaan siirtää Vauva-lehden päättyneen vuosikerran lukematta jääneet numerot istuntohetkiä varten vessaan - se olis just niiden arvolle sopiva paikka ja mieltä mahdollisesti vaivaamaan jääneet jutut voisi huudella mielestä pois saman tien :P
PS. Onko teillä vessassa lehtikori tai joku sellainen seinään kiinnitettävä lehtilokero? :D
Kiusallista, en varmaan ikinä voisi kirjoittaa blogia salanimellä :D
PoistaEi meillä oo lehtilokeroa, lehdet on pyykkikorin päällä. Se on kyllä vähän hankalaa kun pyykkikoriin yrittää laittaa pyykkiä, mutta nyt on näin :D
Vauva-lehti on silleen hyvää vessalukemista, että niistä nyyhkyjutuista saattaa mennä vatsa kauhusta sekaisin. Jos on vaikka ummetusta, tästä on hyötyä.
Joskus Wandabe puhui niistä nyyhkyjutuista ja nyt sinä. Siis mitkä nyyhkyjutut? Onko mulla jäänyt jotain sivuja lukematta vai oonko vain huono ihminen, kun en muista kuin yhden ehkä mahdollisesti nyyhkyjuttujen kategoriaan menevän jutun Vauva-lehdestä? :D
VastaaPoistaMielessäni on siis se juttu jossa poikavauva sairastui homeitiöiden takia johonkin karseaan halvaukseen (se sama minkä alle 1-v. voi saada hunajasta) ja olisi kuollut jos joku ei olisi viime hetkellä tajunnut mistä sairaudesta on kyse. Mutta ei sekään nyt niin karsea juttu mun mielestä ollut, koska poikahan toipui. Ja nyt jos jonkun artikkelin lukeneen ihmisen lapsi saa samanlaisia oireita, on helppo esittää lääkäreille yksi diagnoosivaihtoehto (ja toivoa että ne ottaa sen tosissaan vaikka se on luettu Vauva-lehdestä).
Mutta siis jos mä haluaisin vaihtaa ummetuksen jännäkakkaan, niin lukisin mieluummin jotain Duodecimiä (kas tässä linkki pitkiä istuntoja varten: http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto). Kylmä lääketieteellinen fakta kouraisee vatsanpohjasta aina enemmän kuin Vauva-lehti, jonka nyyhkyjuttujen vakavastiotettavuutta voi aina kyseenalaistaa sillä että ne jutut on kirjoitettu Vauva-lehteen :P
Okei, myönnän, että Vauva-lehden tuntemukseni on vähäinen. Ehkä pitäisi puhua naisille suunnatuista perhe- ja yleisaikakauslehdistä, jotka kyllä pullistelee juttuja lapsensa kauheilla tavoilla menettäneistä, ja jotka aina luen jos eteen sattuvat, ja sitten teeskentelen tunnin, että meni roska silmään, ja asiasta toiseen, hengittääköhän lapseni yhä? :P
PoistaAi sulla on tälläinenkin blogi, ihan eksyn kuin helsingin metroverkostoon, blogilokeroihisi!
VastaaPoistaNiin, kaksi juttuu,eka: mä oon pitänyt simpansseita hyväntuulisina, enkä tiennyt, että yleinen mielipide on että kärttynen otus.
toka liityy edellisen postaukseen: Katja tukiaisen ihanassa sarjakuvakirjassa, (jota ne jotka ovat vessalukijatyyppiä voivat kanssa hihitellä istunnoillaan) on juttu joka koskee juuri tätä omaa aikaa vessassa:
NAinen näkee miehen viipivän lehden kanssa vessaan ja huutaa perää, että lehden kanssa vessaan puikahtaminen lasketaan sitten omaksi ajaklsi ja vähennetään kiintiöstäsi! Mut onneks teillä on eri säännöt siellä.
Tervehdys, eksyin tänne Nolliksen kautta :)
VastaaPoistaHäh, ja minä kun luulin keksineeni aiheen josta kukaan muu ei ole keksinyt blogata ja halusin saman otsikon omalle blogilleni. Mitä mä nyt teen! No ehkä mä voin kirjoittaa samasta aiheesta eri otsikolla sitten, pitää vaan laittaa ajatusnystyrät liikkeelle.
VastaaPoistaluen tiedettä myös vain ja ainoastaan vessassa. se tuli meille jo siitä saakka kun olin yläasteella tms
VastaaPoistaOnpas hieno! :)
VastaaPoistaHieno ja hyvin kuvainnollistava. :)
VastaaPoista